Suunnitteluperiaatteita lippulapuilta

Osallistumisympäristön suuntaviivoiksi haluttiin määritellä palvelun suunnitteluperiaatteet. Näillä suunnitteluperiaatteilla tarkoitetaan tiiviissä muodossa esitettyjä periaatteita, joihin palvelun suunnittelijat perustavat ratkaisunsa. Projektin konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelijat Panu ja Joonas saivat tehtäväkseen määritellä hahmotelman näistä periaatteista. Pojat päättivät tiivistää periaatteet kunnolla: noin puoleen kymmeneen adjektiiviin.

Panu kävi läpi puolen tuhatta suomen kielen adjektiivia, joista hän valitsi noin 70 sopivinta. Nämä hän tulosti paperille, leikkasi kunkin adjektiivin omaksi lappusekseen ja levitti ne kaikki suurelle pöydälle toimiston neukkariin. Joonaksen saavuttua paikalle pojat alkoivat jakaa adjektiiveja kolmeen luokkaan: osallistumisympäristön vaatimuksia hyvin, heikosti ja ei ollenkaan kuvaileviin. Ensimmäisenä roskiin lensivät ”ei ollenkaan kuvailevat” adjektiivit. Uuden läpikäynnin (ja muutaman uudelleenluokittelun) jälkeen myös heikosti kuvaavat adjektiivit heitettiin pois, ja jäljelle jäivät enää osallistumisympäristöä hyvin kuvaavat adjektiivit, reilu kolmekymmentä kappaletta.

Kukin adjektiivi omana lappunaan neukkarin pöydälle levitettynä

Adjektiiveja pöytä pullollaan

Näitä adjektiiveja pojat alkoivat luokitella ryhmiin. Esimerkiksi ”kannustava” ja ”palkitseva” liittyivät selvästi toisiinsa, joten ne laitettiin samaan ryhmään. Ja niin edelleen, kunnes jokainen adjektiivi oli keskusteltu läpi ja sijoitettu johonkin ryhmään. Lopuksi ryhmiä vielä yhdisteltiin, säädettiin ja väännettiin moninaisen keskustelun saattelemana, kunnes lopulta pöydälle jäi jäljelle viisi ryhmää:

  • POSITIIVISUUS-ryhmä
  • YHTEISÖLLISYYS-ryhmä
  • DEMOKRAATTISUUS-ryhmä
  • HELPPOKÄYTTÖISYYS-ryhmä ja
  • AVULIAISUUS-ryhmä.

Näin päädyttiin viiteen suunnitteluperiaatteeseen. Osallistumisympäristöstä olisi Fujitsun konseptisuunnittelijoiden vision mukaan tuleva positiivinen, yhteisöllinen, demokraattinen, helppokäyttöinen ja avulias. Nämä periaatteet eivät luonnollisestikaan poissulje yleisiä palveluiden suunnitteluperiaatteita, mutta niitä käytetään esimerkiksi kahden ristiriidan muodostavan suunnitteluperiaatteen aiheuttaman ongelman, tai yleisten asioiden määrittelyyn liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Periaatteista keskusteltiin keskiviikkona ministeriön edustajien kanssa, mutta nyt myös sinulla on mahdollisuus kommentoida niitä. Käyttäisitkö sinä osallistumisympäristöä, jota voi kuvata yllä mainituilla sanoilla? Vai millaisin sanoin sinä haluaisit kuvata omaa ”täydellistä osallistumisympäristöäsi”?