Osallistumisympäristö-hankkeen esite kertoo palvelujen tuotannosta ja aikatauluista.
Esite OSYsta
Vastaa
Avainsana-arkisto: osallistumisympäristö
Suunnitteluperiaatteita lippulapuilta
Osallistumisympäristön suuntaviivoiksi haluttiin määritellä palvelun suunnitteluperiaatteet. Näillä suunnitteluperiaatteilla tarkoitetaan tiiviissä muodossa esitettyjä periaatteita, joihin palvelun suunnittelijat perustavat ratkaisunsa. Projektin konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelijat Panu ja Joonas saivat tehtäväkseen määritellä hahmotelman näistä periaatteista. Pojat päättivät tiivistää periaatteet kunnolla: noin puoleen kymmeneen adjektiiviin.
Panu kävi läpi puolen tuhatta suomen kielen adjektiivia, joista hän valitsi noin 70 sopivinta. Nämä hän tulosti paperille, leikkasi kunkin adjektiivin omaksi lappusekseen ja levitti ne kaikki suurelle pöydälle toimiston neukkariin. Joonaksen saavuttua paikalle pojat alkoivat jakaa adjektiiveja kolmeen luokkaan: osallistumisympäristön vaatimuksia hyvin, heikosti ja ei ollenkaan kuvaileviin. Ensimmäisenä roskiin lensivät ”ei ollenkaan kuvailevat” adjektiivit. Uuden läpikäynnin (ja muutaman uudelleenluokittelun) jälkeen myös heikosti kuvaavat adjektiivit heitettiin pois, ja jäljelle jäivät enää osallistumisympäristöä hyvin kuvaavat adjektiivit, reilu kolmekymmentä kappaletta.
Adjektiiveja pöytä pullollaan
Näitä adjektiiveja pojat alkoivat luokitella ryhmiin. Esimerkiksi ”kannustava” ja ”palkitseva” liittyivät selvästi toisiinsa, joten ne laitettiin samaan ryhmään. Ja niin edelleen, kunnes jokainen adjektiivi oli keskusteltu läpi ja sijoitettu johonkin ryhmään. Lopuksi ryhmiä vielä yhdisteltiin, säädettiin ja väännettiin moninaisen keskustelun saattelemana, kunnes lopulta pöydälle jäi jäljelle viisi ryhmää:
- POSITIIVISUUS-ryhmä
- YHTEISÖLLISYYS-ryhmä
- DEMOKRAATTISUUS-ryhmä
- HELPPOKÄYTTÖISYYS-ryhmä ja
- AVULIAISUUS-ryhmä.
Näin päädyttiin viiteen suunnitteluperiaatteeseen. Osallistumisympäristöstä olisi Fujitsun konseptisuunnittelijoiden vision mukaan tuleva positiivinen, yhteisöllinen, demokraattinen, helppokäyttöinen ja avulias. Nämä periaatteet eivät luonnollisestikaan poissulje yleisiä palveluiden suunnitteluperiaatteita, mutta niitä käytetään esimerkiksi kahden ristiriidan muodostavan suunnitteluperiaatteen aiheuttaman ongelman, tai yleisten asioiden määrittelyyn liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.
Periaatteista keskusteltiin keskiviikkona ministeriön edustajien kanssa, mutta nyt myös sinulla on mahdollisuus kommentoida niitä. Käyttäisitkö sinä osallistumisympäristöä, jota voi kuvata yllä mainituilla sanoilla? Vai millaisin sanoin sinä haluaisit kuvata omaa ”täydellistä osallistumisympäristöäsi”?
PETO irti!
Ilmaisemme itseämme toisinaan melko abstraktilla tasolla, esim.
”Osallistumisympäristö syventää vuorovaikutusta kansalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen kesken ja parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia – valtion- ja kunnallishallinnossa.”
ja
”Osallistumisympäristö-hanke luo uusia verkko-osallistumisen työkaluja ja –toimintamalleja, jotka ovat kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille miellyttäviä käyttää ja helppo ottaa mukaan osaksi omaa toimintaa.”
Nämä pitävät sisällään kyllä paljon asiaa ja merkitystä, mutta kun lisäksi toteamme, että meillä on seitsemän eri palvelua työstettävänä hankkeessa, en ihmettele sitä, että joskus tulee vastaan kysymyksiä siitä mitä oikeasti teemme ja milloinkin.
Palaamme noihin seitsemään palveluun tarkemmin ja yksitellen myöhemmissä kirjoituksissa. Ehkä on kuitenkin syytä tarkentaa ensimmäisen palvelun, ”perustoiminnallisuuden” sisältöä. Olemme toisinaan nimittäneet tätä osuutta myös ”alustaksi”, mutta itse asiassa mielestämme ko. sana on väärällä tavalla latautunut. Siksi perustoiminnallisuus, eli PETO.
Perustoiminnallisuus kokoaa verkko-osallistumisen järjestämiseen tarvittavat peruspalvelut yhteen. Se on itsessään toimiva palvelupaketti, eräänlainen versio 1.0. jonka ympärille – ei vain ”päälle” – on hyvä rakentaa.
Esimerkkejä asioista joita Osallistumisympäristön perustoiminnallisuudella voi tehdä ovat:
- Kuulemisen ja monipuolisen osallistumisen suunnittelu ja järjestäminen – eräänlainen projektisuunnittelu
- Monipuoliset keskustelut ja kommentointityökalut, myös reaaliaikaisesti (eräässä mielessä kuin OtaKantaa - uudistettuna , chat)
- Dokumenttien yhteistyöstö (vrt. wiki-tyyppinen työskentely)
- Verkottumistyökaluja – hankkeiden, aihepiirien ja ihmisten seuranta
Muut palvelut, kuten kansalais- ja kuntalaisaloite, kysely- ja lausumispalvelu ja osallistumisviestintä, täydentävät ja syventävät PETOa. Palataan niihin toisissa kirjoituksissa.
PETO siis lempeästi murahteli ensimmäisen kerran jo viime viikolla, elävänä sitä voi nähdä ensimmäisen kerran jo alle parin kuukauden päästä
Tästä se lähtee!
Osallistumisympäristö-hanke (OSY) etenee syksyn aikana reippain askelin. Teknisen alustan ja perustoiminnallisuuksien rakentaminen on juuri käynnistymässä. Alustan toteuttaa Fujitsu. Muita ajankohtaisia tekemisiä lähitulevaisuudessa ovat määrittelytyöt kansalais-/kuntalaisaloitepalvelusta sekä lausunto- ja kyselypalvelusta. Lisäksi osallistumisviestinnän konseptointi aloitetaan lähiviikkoina.
Tämä blogi kertoo hankkeesta ja sen tapahtumista. Tarkoitus on käydä keskusteluja, joiden avulla ajankohtaisiin tekemisiin saadaan uusia näkökulmia ja ideoihin jalostusta. Aluksi muistiinmerkintöjä julkaisevat hankepäällikkö Mikko Levämäki sekä projektipäällikkö Teemu Ropponen yhdessä allekirjoittaneen kanssa. Niin ikään Fujitsun OSY-projektiryhmä kirjoittaa täällä omasta näkökulmastaan tilannetietoa. Hallinnolle blogin käyttö projektiviestinnässä on uutta. Etenemme kokemusten perusteella ja olemme valmiita muuttamaan käytäntöjä blogin sunteen.
Yhdessä tekemällä osallistumisen työkaluista ja palveluista tulee taatusti parempia kuin virkamiesten pöydän ääressä niitä ideoiden ja sorvaten.
Taustatiedot hankkeesta löytyvät tältä sivustolta.
Oili Salminen
blogin toimittaja
Osallistumisympäristö-hanke
PS: Tilaamalla uutiskirjeen, pysyt mukana siinä missä milloinkin mennään.
Hankepäällikkö Mikko Levämäki kertoo videolla, mistä OSYssä on pohjimmiltaan kyse.