Virallinen koekäyttäjä Karim Z. Yskowicz: ”SADe-palvelut, uuh!”

Julkaistu , julkaissut
3
Kuvalähde: https://twitter.com/karim_z_2013/status/331712539949928448

Kuvalähde: https://twitter.com/karim_z_2013/status/331712539949928448

”Valtion muija, uuh!”

”SADe-palvelut, uuh! Ei voi olla tärkeämpää Suomessa tällä hetkellä.”

Helsingin Katajanokalla pidetyssä Valtio Expo –tapahtumassa saattoi viime viikolla törmätä televisiostakin tuttuun yrittäjään Karim Z. Yskowicziin. Ohjelmassa lukenut mystinen tieto yllätysvieraana tunnettu some-asiantuntija ei hämännyt osallistujia, sillä sali oli täynnä Karimin faneja. Karim on SADe-palvelujen virallinen koekäyttäjä.

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) palvelut ovat tehneet Karimiin vaikutuksen.

”Olen tehnyt timanttisia kansalaisaloitteita. Muun muassa Pori pääkaupungiksi. Se voi hyvinkin olla, että saadaan 50 000 kannattajaa.” Karim paljasti myöhemmin, että tämä olikin narrausta, mutta kertoi käyneensä aloitteita selaamassa.

Kansalaisaloite.fi, otakantaa.fi ja niiden kattoprojekti Osallistumisympäristö-hanke ovat osa SADe-ohjelmaa. Hankkeessa tuotetaan myös kuntalaisaloite.fi sekä lausuntopalvelu.fi -sivustot, jotka valmistuvat vuoden 2013 aikana.

Tykkää Otakantaan ja kansalaisaloite.fin sivuista Facebookissa!

”Kansanedustajatkin mukaan” – Otakantaan ensimmäinen ministerichat

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

20120911 OM seminaari
”Tällaisia chatteja saisi olla enemmänkin, missä tällaisista ajankohtaisista lakiin liittyvistä asioista saisi keskustella. Aiheina voisi olla esim. pinnalla olevat asiat, jotka puhuttaa kansalaisia. Voisi ajatella, että miksi ei olisi myös kansanedustajia laajalla rintamalla kaikista puolueista.”

Mika eli nimimerkki MP osallistui uuden Otakantaan ensimmäiseen ministerichattiin, jossa ministeri Henna Virkkunen keskusteli kuntalain uudistuksesta. Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekoa ja taloutta koskeva yleislaki, jota päivitetään parasta aikaa.

Chattiin osallistui ihmisiä ympäri Suomea, ja ministeri sai vastata tiukkoihin kysymyksiin koko kahden tunnin ajan.

op (3.4.2013 9:03):
Moi Henna. Tervehdys aurinkoisesta Lapista. Kuntalain kokonaisuudistus on käynnistynyt ja tavoite on, että uusi KuntaL olisi voimassa v. 2017 alussa. Myös kuntien tehtävien arviointi on työn alla. Miten näet näiden kahden ison tehtävän synkronoinnin ? Näitä pitänee tarkastella käsi kädessä, kuten kuntarakennetta ja soteakin ? OP

Henna Virkkunen (3.4.2013 9:10):
OP: Terveiset Lappiin. Helsingissäkin paistaa tänään. Kyllä, kuntauudistukseen liittyy useampi tärkeä laki. Näistä ensimmäisenä nyt kesällä tulee voimaan kuntarakennelaki. Sen voimaan tullessa myös valtionosuusuudistuksesta ja kuntalain kokonaisuudistuksesta on pääpiirteet tiedossa. VOS-laki ja kuntalaki ovat tulossa voimaan vuoden 2015 alussa, silloin tehdään myös mahdolliset muutokset kuntien tehtäviin. Koko kuntauudistuksen lähtökohtana kuitenkin on, että kunnilla säilyy myös jatkossa vastuu keskeisistä peruspalveluista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta ja opetuksesta. Kaikkien uudistusten osalta työryhmät ovat hyvässä vauhdissa. 
 

”Ehkä se meni mulla alussa ohi, minkä hoksasin ministerin vastauksesta, että chatilla oli tarkemmin määritelty aihe. Oma kysymykseni liittyi hieman muuhun. Voi olla vaikeaa sellainen tarkka määrittely ja rajaus. Toisaalta jokin rajaus on hyvä, sillä muuten voi mennä niin jutun ohi, jos ei millään tavalla rajaa sitä”, Mika pohtii tulevia chatteja.

Mikan mielestä kysyjiä ja kansalaisia palvelisi paremmin jatkossa se, jos ministerin lisäksi chatissa olisi useampi vastaaja, jolloin moni ehtisi saada vastauksen kysymykseensä. ”Miksi ei esimerkiksi useampi virkamies vastaisi samalla?”

”Chat tuntui ihan huitsin hienolta, ja kun vielä iltapäivällä joutessani luin verkkouutisia ja yksi kysymykseni ministerille oli poimittu sinne. Jutussa oli ministerin vastaus kysymykseen sekä muutaman muun kommentti siihen. Ehkä sillä tavalla odottaisi kansalaisilta sitä, että he eivät vain kysy ja odota vastausta, vaan voivat lähteä keskustelemaan muidenkin kanssa asiasta. Silloin olisi hyvä dialogi.”

Chat on Otakantaa.fi-sivulla yksi tapa tuoda kansalaiset ja päättäjät kohtaamaan toisensa. Keskustelun voi järjestää kuka tahansa, myös yksittäinen kansanedustaja tai kuntapäättäjä jostakin tietystä teemasta.

Keväällä 2013 otakantaa.fi-sivustolla on käynnissä kuntalakiin liittyvien keskustelujen sarja. Osallistu keskusteluun mm. siitä, miten haluat tulevaisuudessa vaikuttaa kunnassa Otakantaa-sivuilla.

Lue Virkkusen chat kokonaisuudessaan täältä tai MTV3:n tekemä juttu chatista täältä.

Otakantaa-sivusto tehokäyttöön kevään aikana

Julkaistu , julkaissut
1

otakantaa.fi on oikeusministeriön tarjoama osallistumissivusto

Otakantaa-hankkeissa voi joustavasti yhdistellä osallistumistapoja: keskustelupalstoja, kyselyitä, galluppeja ja chatteja.

Otakantaa.fi-hankkeissa voi joustavasti yhdistellä osallistumistapoja varmennetussa ympäristössä.

Palvelussa voi toteuttaa kuulemisen ja osallistumisen muotoja ympäristössä, jossa henkilöllisyydet on varmennettuja. Palvelu oikeusministeriön ylläpitämä. Sivuston pilotoinnista ollaan siirtymässä jatkuvaan palveluun. Käyttö on edelleen maksutonta ja sisältöä moderoidaan. Otakantaa-hankkeissa voi joustavasti yhdistellä osallistumistapoja, kuten:

  • keskustelupalstoja
  • kyselyitä
  • gallupeja
  • chatteja

Työkalujen avulla voi selvittää kohderyhmien ideoita ja kokemuksia vaikkapa päätöksenteon tueksi tai palvelumuotoilun suunnitteluun, tarpeiden selvittämiseen ja arviointiin. Myös arkisemmat – ihmistä lähellä olevat asiat – ovat hyviä teemoja.

Hankkeen voi avata joko kansalaisena tai julkishallinnon virkamiehenä, riippuen hankkeen omistajasta. Palvelussa voi myös julkaista sisältöjä osallistumistapoja, joihin pääsee vain rekisteröityneet tai vahvasti tunnistautuneet käyttäjät. Avaaja valitsee haluamansa työkalut ja määrittelee, toimitaanko nimettömänä, rekisteröityneenä tai käyttäjätunnuksen varmentaneena. Vahva tunnistautuminen vaatii rekisteröidyn tilin vahvistamista kerran verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Hankkeet keräävät usein enemmän osallistujia, jos kaikki voivat osallistua keskusteluun. otakantaa.fi-sivuston käyttöönotto ei vaadi sopimusta.

Jos kaipaat lisätietoa palvelun käytöstä, käyttöönotontukea tai koulutusta, lähetä viesti otakantaa.om@om.fi.

Käytettävyystutkimus otakantaa.fi-palvelusta on valmistunut maaliskuun alkupuoliskolla

Osallistumisympäristö-hanke on teettänyt käytettävyystutkimuksen otakantaa.fi:n perustoiminnallisuuksista. Palvelun testaamiseen osallistui kahdeksan henkilöä helmikuun lopussa. Käytettävyystestauksen tuloksia hyödynnetään palvelun ensimmäisen version viimeistelyssä ja jatkokehityksessä.

Sosiaalinen media tehokäyttöön Osallistumisympäristö-hankkeessa

Kevään aikana toteutetaan sosiaalisen median markkinointikampanja otakantaa.fi-sivuston – ja muiden Osallistumisympäristö-hankkeen verkkopalveluiden – viestinnän tueksi. Keväällä järjestetään myös hanketyöntekijöille some-koulutusta ja toteutetaan verkkomainontakampanja.

Oikeusministeriö tiedottaa: Kansalaisaloitelaki täyttää vuoden

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

Kansalaisaloitepäivän tempaus 1.3. NarinkkatorillaKansalaisaloitteita vireillä useita kymmeniä

Maaliskuun 2012 alusta voimaantulleen kansalaisaloitelain mukaan vähintään 50 000äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Vuosi lain voimaantulon jälkeen näyttää siltä, että kansalaiset haluavat käyttää tätä mahdollisuutta.

Oikeusministeriön ylläpitämässä sähköisessä Kansalaisaloite.fi –verkkopalvelussa kerätään parhaillaan kannatusilmoituksia 38 aloitteelle.

Palvelu on ollut käytössä kolme kuukautta. Kävijöitä sivuilla on päivittäin 7 000 – 10 000, ja palvelun kautta on sähköisesti tehty jo yli 100 000 kannatusilmoitusta. Kaikkiaan palvelussa on tähän mennessä ollut vireillä 48 aloitetta. Uusia aloitteita käynnistetään muutama viikossa.

Oikeusministeriön verkkopalvelu on maksuton, esteetön ja turvallinen käyttää. Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Kannatusilmoituksia voi kerätä myös sellaisiin aloitteisiin, joiden allekirjoituksia kerätään myös muissa verkkopalveluissa ja paperilomakkeella.

Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista.

Aloitteen kannatusilmoitukset on saatava kokoon kuuden kuukauden kuluessa. Niitä voi kerätä sekä paperilla että sähköisesti tietoverkossa. Paperilla kerättävissä ilmoituksissa on käytettävä oikeusministeriön vahvistamaa lomakepohjaa.

Verkossa tehtävä aloite ja sen kannatusilmoitusten keräys edellyttävät aina niin sanottua vahvaa sähköistä tunnistamista, esimerkiksi pankkitunnusten tai teleoperaattoreiden mobiilivarmenteen käyttöä.

Tähän mennessä yksi aloite on saavuttanut vaaditun kannattajatavoitteen ja menossa eduskunnan käsiteltäväksi. Sen kannatusilmoitukset kerättiin valtaosin paperilla.

Kuntalaisaloitteille avautuu verkkopalvelu keväällä

Kansalaisaloitepalvelu on osa Otakantaa.fi -osallistumisympäristöä, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja eri tahojen välistä vuorovaikutusta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Otakantaa.fi tarjoaa verkko-osallistumisen työkaluja entistä laajempien ryhmien käyttöön. Kunnat, järjestöt ja yksittäiset kansalaiset voivat tuoda hankkeitaan esille ja keskusteltavaksi Otakantaa.fi:hin. Palvelussa voi myös tehdä gallup-tyyppisiä kyselyjä valitsemilleen kohderyhmille. Jatkossa palveluun tulee vielä uusia toimintoja.

Kevään aikana oikeusministeriö avaa verkkopalvelun kuntalaisaloitteiden tekemiseen. Kuluvan vuoden loppupuolella Otakantaa.fi:ssä on tarkoitus avata lausuntopalvelu, jonka avulla viranomaiset voivat koota lausunnot valmisteilla olevista hankkeistaan.

Otakantaa.fi on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköinen asiointi ja demokratia (SADe) -ohjelmaa.

Kansalaisaloite.fi:n uusi versio on julkaistu – selaustoiminnot ja sosiaaliseen mediaan jakaminen paranivat

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

Kansalaisaloite.fi-paveluun on tehty palvelun käyttöönoton (1.12.2012) jälkeen aika ajoin useita pieniä muutoksia ja kehitystoimia. Nyt tehty päivitys toi palveluun seuraavat muutokset ja toiminnot:

1. Jakaminen sosiaalisen mediaan

Oikeusministeriön tarkastuksen jälkeen aloitteen sivulla näkyy painikkeet, joilla aloitteen voi jakaa sosiaaliseen mediaan (Google+, Facebook, Twitter). Aloitteen jakaminen on turvallista eikä jakaminen kerro onko henkilö itse kannattanut aloitetta vai ei.

2. Uusi selausnäkymä palvelussa oleville aloitteille

Aloitteiden selaussivulle on nyt lisätty ns. suodattimia sekä sivutus- ja järjestystoiminnot, joiden avulla aloitteita voi tarkastella esimerkiksi kannatusilmoitusten määrän mukaan. Lisäksi palvelun selaustoimintoa on laajennettu näyttämään kaikki oikeusministeriön tarkastamat aloitteet. Aikaisemmin selaussivuilla näkyivät aikajärjestyksessä oikeusministeriön tarkastamat aloitteet, jotka olivat keränneet vähintään 50 kannatusilmoitusta.

3. Avoin rajapinta (API) päivitetty

Kansalaisaloite.fi:n avoin rajapinta (API) on myös päivittynyt. Rajapinnan avulla voi nyt listata myös hyväksytyt aloitteet joilla on alle 50 kannatusilmoitusta. APIa käyttäviä kolmansien osapuolten sovelluksia, joista oikeusministeriö ei ota vastuuta, ovat esimerkiksi:

Kiitämme kaikesta saamastamme palautteesta. Useita toimintoja on parannettu saamamme palautteen ansioista ja moni idea on jonossa jatkokehitykseen. Tutustu uuteen versioon: https://www.kansalaisaloite.fi/fi

KANE käsittelee rahankeräyslain uudistusta avoimessa työryhmässä

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE perustaa lähiaikoina työryhmän, joka käsittelee ajankohtaista rahankeräyslain uudistamista ja joukkorahoituksen mahdollisuuksia Suomessa.

Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen valmistelemaan rahankeräyslain muuttamista. Tarkoituksena on laatia ehdotukset ainakin lakiin kirjatun yleishyödyllisyys-termin selkeyttämisestä, Suomen valtionkirkkojen rahankeräysoikeuden toteuttamisesta humanitääriseen avustustyöhön ja rahankeräyksen toimeenpanoajan pidentämisestä nykyisestä enintään kahden vuoden määräajasta pitempiaikaiseen ajanjaksoon. Lainuudistuksen valmistelutyö on edennyt vaiheeseen, jossa tärkeimpiä sidosryhmiä on jo kuultu. Seuraavaksi kansalaiset pääsevät ääneen ja kommentoimaan, kun hanke tulee lähiaikoina käsittelyyn www.otakantaa.fi:ssä.

Lakiuudistuksesta oli KANEn järjestämä miniseminaari tammikuun lopulla Säätytalolla Helsingissä. Tilaisuuden raportointi löytyy täältä.

KANEn työryhmän työhön voi ilmoittautua kevään aikana KANEn sähköpostin kautta osoitteella kane.om@om.fi ja laittamalla viestin otsikoksi ”Ilmoittautuminen rahankeräyslakityöryhmään”.

Tutustu aineistoihin!
KANE-seminaarin materiaalit verkossa

Kokemuksia kansalaisaloitteesta – ”Kansalaisaloite.fi ja kansalaisaloitteen käytännöt” 13.12.2012 materiaalit

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

Ohessa informatiivista ja hyödyllistä materiaalia tilaisuudesta 13.12.2012.

Itselleni mieleen jäivät erityisesti aloitteiden tekijöiden puheenvuorot. Leo Stranius arvioi Turkistarhaton Suomi –aloitteen olleen valtava mutta aika ammattimainen ponnistus neljältä järjestöltä. Opit, joita hän jakoi esityksessään ovat suositeltavaa luettavaa menestyksekkäitä aloitekampanjoita aikoville.

Tuomas Kurttila (Vanhempainliitto, Energiajuomat K-16 -aloite) puolestaan antoi kiinnostavan erilaisen kulman kansalaisaloitteen tekemiselle. Kurttila korosti kansalaisaloitetta oppimisen ja jopa kasvatuksen välineenä sekä keinona lisätä järjestöjen sekä mm. vanhempien välistä yhteistyötä. Itse asiassa tässä tapauksessa he halusivat hiukan kiirehtiä ja käynnistää kansalaisaloitteen jo ennen kuin oli sähköisiä välineitä. Uskoisinpa, että tarvitsemme jatkossa lisää samankaltaisia tilaisuuksia.

Tilaisuuden videotallenne löytyy osoitteesta https://vimeo.com/album/2188321

Tilaisuuden esitykset:

Tervetuloa tilaisuuteen
johtaja Johanna Suurpää, oikeusministeriö, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Kansalaisaloitelaki
lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto
Kansalaisaloiteinfo 13122012

Kansalaisaloite.fi:n esittely ja verkkopalvelun ensimmäisten viikkojen kokemukset projektipäällikkö Teemu Ropponen, oikeusministeriö, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
Osallistumisympäristö_Kansalaisaloite_13.12.2012_Ropponen_VER2

Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa,
vs. vanhempi eduskuntasihteeri Marja Wallin, eduskunta, keskuskanslia
Kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa131212

Kommenttipuheenvuoroja aloitteiden tekijöiltä,
Leo Stranius, Turkistarhaton Suomi –Esitys: Kansalaisaloite-seminaari-Stranius-13122012

Tuomas Kurttila, Energiajuomat K-16 – Marjukka Kaakkola, Vallan uusjako – Otto Lehto, Suomen perustuloverkosto, Petri Viglione – Kansanäänestys mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta : (näillä puheenvuoroilla ei ollut erillistä esitystä)

Seuraa kansalaisaloiteasioita Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/aloite

Kansalaisaloitepalvelu löytyy osoitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi

Tulppa pois Nuori2013-tapahtumassa

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

Otakantaa.fi-palvelu esittäytyi Nuori2013-tapahtumassa Jyväskylässä viime viikolla. Nuorisoalan suurtapahtuma, joka kokosi kuntien nuorisotyöntekijät, nuorisojärjestöt, kirkon nuorisotyön ja nuorten työpajat yhteen oli reilun 2500 hengen vuoden avaus, jossa kohtasi niin paljon tuttuja, että kymmenen metrin matkaa oli vaikea kävellä pysähtymättä kolmesti.

Messuosastomme sijaitsi ikonien ja Nuorten Akatemian kahvitarjoilun välissä. Tämä oli kätevä paikka pysäyttää sekä kirkon että muun nuorisoalan työntekijät keskustelemaan verkkovaikuttamisen mahdollisuuksista.

Pääsääntöisesti otakantaa ja osallistumisympäristön muut sivustot, joista kansalaisaloite.fi on jo käytössä, herättivät myönteistä kiinnostusta niissä, jotka pysähtyivät ottamaan otakantaa-korvatulpat. Tulpat olivat selkeä hittituote, joiden avulla keskustelun sai käyntiin.

(tulppien tarkoitus ei ollut vaimentaa keskustelua vaan niiden viesti oli Tulppa pois! Parempia välineitä kuulemiseen)

Muutama kriittinenkin ääni löytyi. Toinen tosin asiallisen väittelyn jälkeen totesi, että ”kyllä mä olen sun kanssa samaa mieltä, mutta piti vähän vääntää”. Toinen taas totesi, että verkon sijaan pitäisi mennä face to face sinne, missä ihmiset on.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että niin pitääkin tehdä. Verkko ei ole ainoa autuaaksi tekevä väline, ja ennen kaikkea, se on väline. Aina virkamiehet ja päättäjät eivät kuitenkaan ehdi käydä laajassa maassa joka paikassa keskustelemassa, ja netti tarjoaa tavan tavoittaa nopeammin ja edullisemmin useita. Jotta tavoitetaan mahdollisimman hyvin ne, joita asiat koskevat ja myös ne, jotka eivät ole aina ensimmäisenä laatimassa lausuntoa, on käytettävä monipuolisia keinoja ja oltava hieman ennakkoluuloton avoimessa valmistelussa. Todettiin myös, että ”kentällä” on paljon asiantuntemusta siitä, miten tämä voidaan järjestää.

Oikeusministeriön osallistumisympäristöhanke, jossa uusi otakantaakin on kehitetty, tarjoaakin maksutonta koulutusta ympäri Suomea kunnille ja kansalaisjärjestöille. Koulutukset eivät ole pelkkää kalvosulkeista, vaan ajatuksena on yhdessä etsiä hyviä ratkaisuja siihen, miten mahdollisimman moni kokisi voivansa vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Otakantaa on yksi, maksuton väline siihen, joka voi täydentää jo käytössä olevia keinoja.

ps. Jos otakantaa-koulutus kiinnostaa, lähetä sähköpostia osoitteeseen otakantaa.om@om.fi otsikolla KOULUTUS. Koulutuksen voi aloittaa vaikkapa animoidulla videolla.

Kutsu: Kansalaisaloite.fi ja kansalaisaloitteen käytännöt 13.12.

Julkaistu , julkaissut
3

Kutsu oikeusministeriön tiedotustilaisuuteen Kansalaisaloite.fi-palvelusta ja kansalaisaloitteen käytännöistä

Tilaisuus pidetään torstaina 13.12. klo 14–16 Sähkötalon auditoriossa (Runeberginkatu 1 A, Helsinki, Kampin metroaseman vieressä).

Tilaisuus on tarkoitettu sekä tiedotusvälineille että järjestö- ja muille kansalaistoimijoille, mutta myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi, toivomme tilaisuuteen tulijoita ilmoittautumaan 10.12. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kansalaisaloite.om@om.fi

Tilaisuuden ohjelma:

Kahvit

Tervetuloa tilaisuuteen, johtaja Johanna Suurpää, oikeusministeriö, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Kansalaisaloitelaki, lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto

Kansalaisaloite.fi:n esittely ja verkkopalvelun ensimmäisten viikkojen kokemukset, projektipäällikkö Teemu Ropponen, oikeusministeriö, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa, vs. vanhempi eduskuntasihteeri Marja Wallin, eduskunta, keskuskanslia

Kommenttipuheenvuoroja aloitteiden tekijöiltä, Leo Stranius, Turkistarhaton Suomi – Tuomas Kurttila, Energiajuomat K-16 – Marjukka Kaakkola, Vallan uusjako – Otto Lehto, Suomen perustuloverkosto

Kysymyksiä ja avointa keskustelua

Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloitetta tukevat kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa. Ne kerätään sähköisesti tietoverkossa tai paperilla. Paperilla kerättävissä ilmoituksissa on käytettävä oikeusministeriön vahvistamaa lomakepohjaa.

Oikeusministeriön verkkopalvelu kansalaisaloitteiden tekemiseksi ja aloitteiden kannatusilmoitusten keräämiseksi avattiin 1.12.2012. Palvelu toimii osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelu on maksuton, esteetön ja turvallinen käyttää. Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Kannatusilmoituksia voi kerätä myös sellaisiin aloitteisiin, joiden keräys on aloitettu jo muissa verkkopalveluissa tai paperilomakkeella. Jatkossa palveluun tulee mahdollisuus myös kuntalaisaloitteen tekemiselle.

 

Calle Koskela: Nuorisovaltuustoja kehitettävä koko Suomessa

Julkaistu , julkaissut
Vastaa

Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Calle Koskela, 16

Nykyään puhutaan paljon siitä, että politiikka ei kiinnostaisi nuoria. On helppo löytää tätä väitettä tukevia todisteita. Kiinnostus poliittisiin nuorisojärjestöihin on alhaista. Mielipidekyselyt kertovat, että poliitikko on nuorten keskuudessa yksi epäsuosituimmista, ellei peräti epäsuosituin, ammatti. Ja vaalipäivänä erityisesti juuri nuoret jäävät kotiin eivätkä ole mukana päättämässä omasta tulevaisuudestaan.

On siis helppo kysyä onko kiinnostus nuorten keskuudessa kuollut. Minä kuitenkin väitän, että ei ole. Uskallan myös väittää että politiikka kiinnostaa nuoria hyvinkin paljon. Mutta nuorilla ja aikuisilla ei välttämättä vain ole samanlaista kuvaa siitä mitä politiikka on. Nuorilla on usein politiikasta sellainen kuva että se on sitä että vanhat miehet siellä Helsingissä puhuu veroista ja indekseistä eikä tiedä meidän nuorten arkielämän asioista mitään.

Olen ollut aktiivinen oppilaskuntatoiminnassa ja nuorisovaltuustossa jo useamman vuoden ajan, joten keskustelen usein muiden nuorten kanssa, sekä koulussa että erilaisissa tapahtumissa. Ja aina nuorilla on paljon mielipiteitä ja ehdotuksia. Eli samalla kun perinteinen puoluepolitiikka ei sytytyä, nuoria kuitenkin todella kiinnostaa vaikuttaminen kotikunnassaan, oman ja kavereiden arkipäivän muuttaminen ja parantaminen. Ja juuri tämähän on politiikkaa, yhteisten asioiden hoitamista. Nuoret eivät siis vaan miellä unelmia paremmasta kotipaikkakunnasta politiikaksi.

Ja minä luulen että päättäjät saavat kyllä osin syyttää itseään siitä että nuoria ei juuri kiinnosta perinteinen politiikka ja sen vaikuttamismuodot. Monella nuorella on sellainen tunne että heitä ei kuunnella tai oteta vakavasti. Ja tämä tunne saatta usein olla varsin perusteltu. Nuorten asiat kuuluvat harvoin poliittisen keskustelun kuumimpiin aiheisiin. Nytkin luulen että ”syrjäytyneet nuoret” on useille poliitikoille pelkkä pop-sana, jota on hyvä hokea aina silloin tällöin. Tämä on luonnollisesti hyvin surullista, koska syrjäytyneet nuorethan todellakin ovat yksi suurimmista tulevaisuuden haasteistamme. Päätöksentekijöiden välinpitämättömyys siis vain passivoittaa nuoria entistäkin enemmän.

On siis tärkeää saada luotua toimiva dialogi nuorten ja päättäjien välillä. Kouluissahan oppilaskunnat toimivat tällaisina sillanrakentajina, jossakin kouluissa oppilaskunnilla on jopa edustajat opettajainkokouksissa. Tiedän kuitenkin myös omasta kokemuksesta että monilla opettajilla on melko huono asenne oppilaskuntaa kohtaan, mikä tietenkin vaikeuttaa sen toimintaa.

Koko kunnan tasollahan nuorisovaltuustot toimivat nuorten edunvalvojina päätöksentekoproseseissa. Vaasassa nuorisovaltuustollahan on edustus kuudessa kaupungin lautakunnassa, mikä tarjoaa oivan mahdollisuuden vaikuttaa nuorten elämään. Siksi on mielestäni erittäin tärkeää, että nuorisovaltuustoja kehitetään koko Suomessa. Tiedän että esimerkiksi joissakin Vaasan naapurikunnissa nuorisovaltuusto joko puuttuu tai ei toimi ollenkaan hyvin. Vaasassa tilanne on hyvä, koska kiinnostusta riittää sekä nuorten että päättäjien suunnalta. Toivon että näin olisi muuallakin.

Toinen mahdollinen tapa jolla edistettäisiin nuorten ja päättäjien yhteistyötä olisi järjestää lisää kansalaisraateja tai sen tapaisia tilaisuuksia. Täällä yliopistollahan järjestettiin noin kuukausi sitten nuorten kansalaisraati, johon osallistui noin parikymmentä nuorta koko Vaasan seudulta. Raadin viimeisenä päivänä esiteltiin julkilausuma, jonka parissa raatilaiset olivat työskennelleet viikon aikana. Olin itse paikalla, en raatilaisena vain fasilitaattorina, ja olin hyvin vaikuttunut raatilaisten hyvistä tiedoista ja mielenkiintoisista ehdotuksista.

Jos Pohjanmaan tulevaisuus on noiden raatilaisten varassa, niin silloin voi kyllä nukkua yönsä hyvin. Julkilausuma on muuten esillä juuri otakantaa.fi-sivustolla josta aikaisemmin oli puhe, ja suosittelen sen lukemista. Se on nuorten näkemys Vaasan seudusta ja sen tulevaisuudesta, ja siten tärkeä dokumentti tästä alati ajankohtaisesta aiheesta. Julkilausumaa voi myös vapaasti kommentoida netissä.

Tästä sainkin sopivasti luotua aasinsillan vielä yhteen mahdolliseen tapaan jolla päättäjien ja nuorten välistä vuoropuhelua voidaan edistä  eli sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisesta mediasta on hyvin lyhyessä ajassa tullut nuorten pääasiallinen informaation lähde. Tämä ei koske pelkästään uutisia, vaan myös esimerkiksi läksyjä ja kokeita, harrastusten päivämääriä ja kavereiden syntymäpäiviä. Sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia on rajattomasti ja niistä keskustellaan koko ajan. Lähes kaikki poliittiset järjestöt ja vaikuttajat käyttävätkin sen luomia tapoja pitää yhteyttä ihmisiin. Mahdollisuus käydä keskustelua päättäjien kanssa sosiaalisen median kautta on kuitenkin loppujen lopuksi melko rajallinen.

Nuorilla on siis kiinnostusta ja intoa päästä mukaan vaikuttamaan. Nyt pitäisi vain löytää ja kehittää uusia kanavia, jolla saataisiin nuorten ääni kuuluviin paremmin. Myös vuoropuhelua nuorten ja vanhempien vaikuttajien välillä tulee syventää. Tämä tilaisuus on juuri sellainen, ja kiitänkin teitä mahdollisuudesta tulla tänne puhumaan nuoria koskevista kysymyksistä. Lisää tällaista! On turha ryhtyä rakentamaan minkäänlaista vastakkainasettelua nuorten ja varttuneiden välillä, tulevaisuus on kuitenkin yhteinen.

Calle Koskela, Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Kirjoittaja osallistui puhujana oikeusministeriön, Vaasan yliopiston ja Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen järjestämään Avoin ja asukkaita kuunteleva Pohjanmaa -seminaariin Vaasassa 26.11. Seminaarin materiaalit ovat nähtävissä otakantaa-palvelussa (kohdassa perustiedot > liitteet)